Aviopuolisoiden keskinäinen hallintaoikeustestamentti
Mikä on hallintaoikeustestamentti?
Hallintaoikeus on omistusoikeutta suppeampi oikeus.
Hallintaoikeuteen kuuluu oikeus käyttää ja kuluttaa omaisuutta sekä oikeus nauttia omaisuuden tuotosta.
Hallintaoikeuden mukana tulee velvollisuus vastata omaisuuden tavanomaisista käyttökuluista.
Aviopuolisoiden keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla leskelle annetaan hallintaoikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen.
Omistusoikeus menee muulle taholle, tavallisesti kuolleen puolison jälkeläisille.
Perintöveron välttäminen
Keskinäiset hallintatestamentit ovat omistusoikeustestamentteja suositumpia iäkkäämpien avioparien kesken.
Tämä johtuu veroeduista.
• Hallintaoikeudesta ei makseta perintöveroa.
• Omistusoikeuden saajat maksavat perintöveron, mutta he saavat lesken ikään perustuvan verohuojennuksen.
• Jos puolisot ovat jo vanhoja, samasta omaisuudesta ei kannata maksaa perintöveroa kahdesti lyhyen ajan sisällä (ensin maksaisi leski, sitten jälkeläiset).
Jos aviopuolisoilla ei ole kummallakaan jälkeläisiä, he perivät toisensa suoraan lain nojalla.
Samalla perintövero voi tulla maksettavaksi.
Myös lapsettomat avioparit voivat suojautua perintöverolta testamenttaamalla omaisuuden omistusoikeudella jollekin muulle taholle ja pidättämällä leskelle hallintaoikeuden.
Milloin ei kannata testamentata hallintaoikeutta?
Omistusoikeus on hallintaoikeutta laajempi oikeus.
Hallintaoikeus ei tarkoita esimerkiksi rahavarojen osalta oikeutta kuluttaa varoja omaksi hyväkseen. Se oikeus kuuluu omistajalle.
Jos leskelle halutaan mahdollisimman suuri toimintavapaus omaisuuden kanssa, hänelle ei kannata testamentata hallintaoikeutta, jos omistusoikeuskin voitaisiin testamentata ilman perintöverovelvollisuutta.
Puolisolle voidaan testamentata omistusoikeudella huomattaviakin määriä omaisuutta ilman perintöverovelvollisuutta.
• Avioleskellä on perintöverotuksessa oikeus 90.000 euron suuruiseen puolisovähennykseen.
• Perintöverovelvollisuuden 20.000 euron alarajaan yhdistettynä tämä tarkoittaa, että alle 110.000 euron perintö on leskelle verovapaa.
Kenelle riittää hallintaoikeus?
Usein ainakin iäkkäämpien leskien tarpeet voidaan täyttää riittävän hyvin hallintaoikeustestamentilla, jolloin lesken perintövero kannattaa välttää.
Hallintaoikeustestamentit sopivat usein hyvin puolisoille, jotka ovat kasvattaneet lapsensa ja asettuneet aloilleen.
• Puolisoille on kertynyt omaisuutta, joten keskinäinen omistusoikeustestamentti merkitsisi ehkä suurtakin perintöveroa.
• Heillä on ehkä ikääkin sen verran, ettei leskellä välttämättä enää olisi voimia tai haluakaan aloittaa alusta rakentamaan täysin uudenlaista elämää.
• Toisen puolison kuollessa leskellä olisi kuitenkin elämää jäljellä mahdollisesti vielä useita vuosikymmeniä, joten hänen asemaansa kannattaa tietenkin vahvistaa lakisääteisestä.
Tarkoituksena on parantaa lesken asemaa lakisääteisestä
Jos kuolleelta puolisolta jää jälkeläisiä, leski ei voi lakisääteisen asemansa perusteella esimerkiksi myydä kuolleelle puolisolle kuulunutta omakotitaloa tai asuntoa ilman jälkeläisten myötävaikutusta.
Keskinäisellä hallintatestamentilla lesken asemaa voidaan vahvistaa.
• Leskelle voidaan esimerkiksi antaa oikeus myydä puolisoiden yhteisenä kotina käytetty kiinteistö tai asuinhuoneisto vaihtaakseen asuntoa tai siirtyäkseen palveluasumiseen.
• Leskelle voidaan esimerkiksi antaa oikeus myydä jäämistöön kuuluvia arvopapereita ja muita sijoituksia, sijoittaakseen jäämistön varoja paremmin.
Keskinäistä hallintatestamenttia laadittaessa puolisoiden tavoitteena on usein, että leski saisi käyttää ja nauttia jäämistöstä vapaasti ja lupaa kysymättä jäljellä olevan elinikänsä.
Toisin sanoen, tavoitteena on, ettei puolison kuolema millään tavalla vaikuttaisi omaisuuden käyttöön tai sen tarkoituksenmukaiseen vaihtamiseen muuhun omaisuuteen.
Näitä samoja toimenpiteitähän puolisot todennäköisesti suorittaisivat tarvittaessa yhdessä, ellei toinen puoliso olisi kuollut.
Arttu Juujärvi, OTM